sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Desibelit huipussaan

Oikeesti, mitähän eläimen rauhoittamiseen käytetty kemikaali sisältää, kun se tässä tapauksessa saa aikaan eläimestä niin kovan äänen??? Lissu on viime viikkoina juossut juomassa hanalla ja toisaalta pissalla vessassaan sellaisella vuorotahdilla, että oli ihmisen aika viedä se eläinlääkärille tarkistuskäynnille. Sille tehtiin vuosihuolto muutenkin ja sillä samalla. Kyseinen eläinlääkäri jo tietää, että Lissu on paras rauhoittaa, jos siihen meinaa kajota. Lissu vaan ei tahtonut rauhoittua ja puolen tunnin päästä laitettiin lisää ainetta - johan putos! Sitten otettiin kokeita ja väänneltiin ja käänneltiin ja helppoahan se nyt oli.

Lissu ei meinannut koko iltana tointua ja kerrankin sitä sai pitää sylissään niin paljon kuin halusi. Jos sen laittoi lattialle alkoi se vaeltaa ja raahautua paikasta toiseen - jos sen otti syliin, se pysyi siinä tajuten olevansa turvassa. Aikanaan Lissu virkosi yön aikana ja taas alkoi se meno, että horjuvin jaloin hypättiin ulko-oven karmiin ja huudon kanssa muka pihalle. Kahden tunnin välein ihmiset yöllä nousivat syöttämään ja juottamaan Lissuansa - olihan se ollut koko päivän syömättä ja juomatta.

Nyt Lissu onkin toipumisensa jälkeen vaan kerjännyt ruokaa ja huomiota ja käskyt tulevat terävästi ja selvästi. Ihminen on harkinnut desibelimittarin hankkimista ihan vaan siitä mielenkiinnosta, että saisi todennettua kovaako kiljuva kissa ääntä kurkustaan päästää.

Kuvassa Lissu piilottaa vihollistaan Kong Kickeroo'ta maton alle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti